Mahlerin seitsemäs sinfonia on enigma: kaikkein omalaatuisin ja vaikeasti avautuvin Mahlerin sinfonioista. Sen tulkitsemisessa on kriittistä juuri oikea balanssi mysteerin ja spektaakkelin välillä. En ole vieläkään aivan toipunut kesästä -99 jolloin Mahlerin seiska siivitti totisinta maratonharjoitteluani kesähelteillä. Sen jälkeen minulla tuli ainakin toistaiseksi kiintiö tästä teoksesta täyteen. Vasta Pierre Boulez pesaisi teokseen henkilökohtaisesti kertyneet mailihiet pois, ja olen voinut palata teoksen pariin lähes 20 vuoden tauon jälkeen, ja jopa haluta kuulla sen. Ensituttavuuteni teokseen oli Fugan alennusmyynnistä ostamani Hermann Scherchenin live-taltiointi. Se ei todellakaan ole mikään peruslevytys mutta siinä mielessä onnekas sattumus että tämän maverikin levytykset harvoin ovat tylsiä. Ja tylsä on viimeinen asia, joka Mahlerin teoksista juuri tämän kannattaa olla. Giuseppe Sinopolin johtaman Lontoon Filharmonia-orkesterin levytys alkaa varsin lupaavasti. Sen ensimm...